Eilen oli se tärkeä päivä. Sitä on odotettu viime keväästä ja hartaasti. Esikoinen aloitti eilen koulun! Viimeisenä iltana ja aamulla ennen lähtöä ei enää juttu ja vitsi oikein tullut pojan suusta, kun niin jännitti.

Kouluun mentiin äidin saattamana. Luokaksi ilmeni 1A ja  opettajan nimi on Liisa! Kun vanhemmat haki pojan koulusta, niin voi sitä ilon ja riemun määrää kasvoilla. Aapinen oli saatu ja sitä luettu. matikan kirjakin jo tuli kotiin äidin päällystettäväksi ja tehtäviä oli tehty. Kotiläksyäkin tuli yhden tehtävän verran. Äiti sai nauttia lapsen aidosta innosta ja iloista asian osalta!

Illalla poika sitten jo ilmoitti, että saisiko hän tänään mennä kouluun ilman saattajaa. meiltä matka on lyhyt ja turvallinen. Ilmoitin sitten, että äiti haluaa vielä yhden päivän saattaa ns. puoleen väliin ja sitten torstaina saat mennä ihan yksin. Hän suostui tähän ratkaisuun. Tänään sitten saatoin pojan ainoalle tien ylityspaikalle ja jäin itse ns. kodin puolelle. Iloissaan se meidän "vauva" vaan vilkutti äidilleen ja matkasi kouluun. Täytyy myöntää, että tunteet on ollut pinnassa viime päivinä. Yksi vauva on jo koululainen!

Joten hyvää kouluvuotta kaikille koululaisille ja erityisesti ekaluokkalaisten vanhemmille!